Kuka olet, mitä teet työksesi ja mitä harrastat?

Olen Marja Ruokonen, salolainen kunnallispoliitikko.
Tässä mielenkiintoisessa kuviossa olen saanut olla mukana 80-luvun loppupuolelta alkaen, milloin varavaltuutettuna, milloin varsinaisena, monien lautakuntien jäsenenä – nyt toista kautta kaupunginhallituksen jäsenenä, henkilöstöjaostossa toista kautta, opetuslautakunnan hallituksen edustajana, YT-elimen puheenjohtaja. Lounaismaan Osuuspankin edustajistossa olen kolmatta kautta. Edustajiston paikka on minulle myös tärkeä sen vuoksi, että pankki on kokonaan jäsenistön omistama pankki, eikä siinä ole ulkomaista omistusta.

Työkseni olen tehnyt monenlaista – olen koulutukseltani yo-merkonomi ja olen suorittanut avoimessa yliopistossa sosiaalialaan ja valtiotieteeseen liittyviä arvosanoja. Pääasiassa olen ollut pienyrittäjä – kauppiaana 14 vuotta, 10 vuotta kotihoidossa ja vammaispalvelussa palveluntuottajana, välillä sosiaalitoimistoa, välillä ravintolahommia. Nyt toimin kolmen henkilön henkilökohtaisena avustajana. Olen koettanut olla kiinnittymättä mihinkään ikuiseen, vaikka onkin vähän riskialtista, mutta onneksi on mennyt ihan hyvin.

Vapaa-ajallani harrastan teatteria ja muuta kulttuuria. Lisäksi olen jo kauan tehnyt vapaaehtoistyötä mm. päihdekuntoutujien ja vanhusten parissa. Kerään vaatteita ja muita talouteen liittyviä tarvikkeita ympäri vuoden. Näyttelen jo 50 vuoden kokemuksella Salon eri teattereissa ja teen monella eri hahmolla yksityiskeikkaa. Toivottavasti voin jatkaa tätä vielä pitkään.

Olen ollut lapsesta asti vasemmistolainen – jos niin voi sanoa. Pioneereista olen lähtenyt ja sama meno jatkuu. Vasemmistolaiset arvot sopivat minulle, ja nyt varsinkin, kun eriarvoistuminen, epäoikeudenmukaisuus, vanhusten ja vammaisten elämisen mahdollisuuksien huonontaminen ovat olleet nykyisen hallituksen listoilla. Olen vakuuttunut, että nyt meidän on oltava yhteisessä rintamassa torjumassa tätä jatkuvaa eriarvoista politiikkaa, joka suosii suursijoittajia ja omistajia. Ei makseta veroja, yksityiset palveluntuottajat keräävät voitot, laittavat ne omiin taskuihinsa ja näin verovälttely on valmis.

Nouseeko jokin seuraavista asioista mielestäsi ykkösasiaksi tulevalla hallituskaudella. Valtiontalous, ilmasto, työllisyys, sosiaaliturva, maahanmuutto tai jokin muu?

Seuraavalla hallituskaudella on keskityttävä eriarvoisuuden vähentämiseen, vietävä sosiaaliturvaa eteenpäin siten, että kaikilla on mahdollisuus verovaroin saatavaan hyvään terveydenhoitoon ja ikäihmisten parhaaseen palvelutasoon. Päämääränä ei saa olla se, että pörssiyhtiöt jakavat maksimivoitot ja tavallinen veronmaksaja jää sivuraiteille. Koulutus, tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus on turvattava. Tuetaan itsensä työllistäjiä ja pienyrittäjiä, pitää kuitenkin tiedottaa myös siitä, mitä se itsensä työllistäminen maksaa ja mitä riskejä siinä on.

Voitko nimetä nykyhallituksen toimista yhden onnistuneen päätöksen ja yhden mielestäsi epäonnistuneimman päätöksen, jos sellaisia on?

Nykyisen hallituksen toimista on aika vaikea nimetä sitä, missä olisivat onnistuneet. Työllisyys on kyllä kohentunut, mutta onko se näiden todella suurten leikkausten ansiota – en usko. Kokonaisuudessaan globaali maailmantalouden nousu on vaikuttanut Suomeenkin, eikä se ole näiden leikkausten kanssa missään tekemisissä.
Mitä aktiivimalli on tuonut tullessaan – todellisuudessa se on ollut oikeasti huono ja eriarvoistava leikkuri. Aktiivimalli poistolistalle!

Viime aikoina on noussut esiin kansanedustajien määrän vähentäminen kahdestasadasta sataan. Pitäisikö mielestäsi määrä pitää samana tai muuttaa ja minkä vuoksi?

Kansanedustajia sanotaan olevan liian paljon – mikä olisi oikea määrä, siitä ollaan montaa mieltä. Kuitenkin jo näin kunnallispoliitikon kulmasta katseltuna, arvelen, että jos Salossakin olisi vähemmän valtuutettuja, työtaakka olisi niin suuri, että ei siitä helposti suoriutuisi. Sama on eduskunnassa. Valiokuntia ja muita elimiä on niin paljon, että kukaan ei voi olla monessa paikassa yhtä aikaa – asioiden selvittäminen ja muu hidastuisivat entisestään. Systeemi on tietenkin kallis ja voi vaikuttaa veronmaksajan silmiin turhaltakin. Mutta on kuitenkin hyvä, että on tarpeeksi silmäpareja seuraamassa mitä tapahtuu ja että valvonta toimii ja sitä pystytään tekemään.

Mikä asia on mielestäsi Varsinais-Suomen maakunnan kannalta tärkein ensi vaalikaudella eduskunnassa päätettävistä asioista?

Varsinais-Suomessa tärkeää on tietysti omien kansanedustajien yhteistoiminta ja verkosto. Meillä Turun Yliopisto on tärkeä ja sen kanssa toimiminen maakunnan laajuisesti. Korkeakoulujen ja tutkimuksen monipuolisuuden takaaminen on yhteinen asia. Salo on saanut tehdä monipuolista yhteistyötä, on taattava sen jatkuminen, unohtamatta laajaa maakuntaa kokonaisuudessaan.
Greentech ja Cleantech mahdollisuudet on otettava kärkihankkeeksi. Salon Ekovoimalaitos tuo paljon mahdollisuuksia ajatellen koko maakuntaa.
Liikkumismahdollisuudet – raideliikenne, julkinen liikenne, tunnin juna – pitkän aikajanan mahdollisuudet ja tarve turvataan hyvällä yhteistyöllä unohtamatta alueellista yhdenvertaisuutta.
Meillä on ilmaston suhteen suuret vaatimukset ja suunnitelmat. Saaristomeren pelastaminen vaatii meiltä yhteistä näkemystä ja tahtoa. Ilmastomuutoksen torjunta pitää olla yksi kärjistä, kun etenemme seuraavalle kaudelle niin eduskunnassa kuin kaikissa kunnissa ja kaupungeissa. Tehdään se niin, että tavallinen ihminen ei joudu suurimmaksi maksajaksi.
Ja vielä, olemme maatalousyrittäjien maakunta. Turvataan omalta osaltamme tämän ammattikunnan elinolojen säilyminen – kotimainen turvallisesti tuotettu ruoka on kaikkien etu.

Mikä on kantasi perustuloon esim. vastikkeellinen tai vastikkeeton?

Hallitusneuvotteluissa tulee olemaan monia asioita, jotka koskettavat meitä tavallisia veronmaksajia. Yksi niistä on perustulo. Minun ajatukseni on se, että poistetaan ne monet luukut, joilla ihminen joutuu käymään ja jonottamaan, hankkimaan monenlaista dokumenttia etuuksien saamiseksi. Varmaankaan ei ole mahdollista yhden vaalikauden aikana saada asiaa kuntoon, mutta aloitetaan sen valmistelu niin, että viimeistään toisella kaudella meillä on selkeä polku siitä, miten jokaisella ihmisellä on varma ja turvallinen olo. Lisätään luottamusta jokapäiväiseen elämiseen ja siihen, että kaikesta voi selvitä ja että aina saat apua.

Mukavaa vaalikevättä – muista, että jos et äänestä, et vaikuta.

Tunnin juna herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Itse olen ollut positiivisesti mukana, mutta täytyy myöntää, että ajatukset ovat nyt alkaneet harhailemaan, varsinkin kun julkistettiin tämä hankeyhtiöön liittyvä asia.
Toisaalta nyt, kun hallitus on eronnut, on epäselvää, miten monet hankkeet tulevat edistymään ja tunnin juna voi olla yksi niistä.
Hallituksen suunnitelma oli kokonaan valtion omistama osakeyhtiö. Sitä pääomitettaisiin 10 milj. eurolla. Koko investointi olisi 5,8 miljardia. Erinäisten sijoituksien jälkeen valtiolta ja EU:lta, hankeyhtiö ottaisi velkaa peräti 3,2 miljardia euroa. Tätä ei suunnitelman mukaan maksettaisi koskaan takaisin, vain korot. Kolmen prosentin korolla 93 milj./vuosi. Ja se kerättäisiin matkustajilta ja muilta operaattoreilta. Finanssiyhtiöt varmasti ovat kiinnostuneita luotottamaan, siitä saa hyvän ja varman tuoton. Miten kustannukset pidettäisiin kurissa – ettei käy kuin Espoon metrohankkeelle. Ja vielä, miksi ei valtio ota lainaa, se saisi varmasti paremmilla ehdoilla lainan kuin hankeyhtiö.

Salon kaupunki on saanut vuosien mittaan huomattavat tuet sen jälkeen, kun Nokia poistui kaupungista. Niiden avulla varmasti on saatu joitain tuloksia ja ainakin yritykset ovat voineet tehdä tarvittavia investointeja. Työllistymisen mahdollisuudesta voidaan olla kyllä montaa mieltä – miten mittavaa se on ollut, on ainakin minulle jäänyt epäselväksi.
Muuttotappioiden korvaaminen valtion tuella on minulle aika outo kuvio – mitä se voisi olla? Miten valtio voisi vaikuttaa siihen, että ihmiset muuttavat pois Salosta tai muuttavat tänne. Tilanne on kyllä nyt muuttunut, Valmetin akkutehdas tulevaisuudessa työllistää ja meillä on tässä uusi mahdollisuus. Työttömyys on alentunut, voi johtua kyllä muuttoliikkeestäkin. Joka tapauksessa, valtiokin tukee 2:lla miljoonalla eurolla tehdasta, että ehkä vastaus on tässä.

Suurin ongelma vanhustenhoidossa on epävarmuus hoidon laadusta ja henkilöstön riittävyydestä. Varsinkin nyt, kun olemme tietoisia yksityisen hoidon kaaoksesta, samalla kysymme, miten julkinen hoito on hoidettu. Ainoa korjauskeino on, että lakiin kirjataan mitoitus hoitajien määristä, valvonta otetaan tehokkaasti käyttöön. Omaishoitajat ovat suuri voimavara tänä päivänä ja he eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. Varmaa on mielestäni, että nämä viimeaikaiset tiedot vanhusten huollosta nyt lopultakin avaavat silmät siten, että julkista palvelua pitää vahvistaa, se on yksi kunnan perustehtävistä.

Maahanmuutto on iso kysymys – onko se uhka vai mahdollisuus? Vasemmistoliiton mielestä se on mahdollisuus, tarvitsemme esim. työperäistä maahanmuuttoa. Monikulttuurinen maa on tulevaisuutta, tehdään siitä positiivinen asia. Meitä sitovat monet sopimukset ja asiakirjat, joita meidän on noudatettava – käytetään ne mahdollisuudet, joita maahanmuutto tuo. Kehityksen on tietysti oltava hallittavaa ja oikeudenmukaista, samat lait koskevat myös tänne tulijoita. Meillä on myös vanhoja vähemmistöjä, kuten esim. saamelaiset ja romanit – mitään ryhmää ei saa eristää yhteiskunnasta, jos he haluavat olla osa suomalaista elämää.

Vasemmistolainen näkemys ilmastonmuutoksesta on ihan yksinkertainen – päästöt alas, nielut ylös ja rahat muutoksen tukemiseksi. Joukkoliikenteen kehittäminen, ekologinen rakennemuutos kasvattamalla tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta. Karsitaan ympäristölle haitallisia tukia, otetaan mukaan maanviljelijät ja metsänomistajat talkoisiin.
Koko ajan on kuitenkin muistettava, että kaiken on tapahduttava niin, että tavallinen kansalainen ei joudu ainoaksi maksumieheksi. Liikenteen päästöttömyys, sen edistäminen ja nostamme Suomen raiteille.
Itse kierrätän mahdollisimman paljon ja puhun aiheesta aina kun on mahdollista. Tiedon jakaminen ja mahdollistaminen helppoon kierrätykseen – se on jokaisen velvollisuus.

Marja Ruokonen – 66 vuotta.

Yo-merkonomi, yksinyrittäjä

Yksineläjä

Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Suomalaisten hyvinvointi – luottamus tulevaisuuteen. Perusturvan parannukset,  vähennetään köyhyyttä. Asumisen hinta, varhaiskasvatus, perhevapaauudistus. Omaishoitajat ja vaikeasti työllistettävät. Koulutus kuntoon, perutaan aktiivimalli. Terveyspalvelut.

Vaalibudjetti 3600 €

Esitän, että kaupunginhallitus antaa Vapaa-ajan sektorille tehtäväksi laatia suunnitelma kulttuurin määrärahojen tarkastelun niin, että tavoitteena olisi määrärahojen lisääminen vuoden 2019 talousarvioon.

Salossa olemme kahden viimeisen vuoden aikana lisänneet tuntuvasti urheiluun resurssia ja nyt olisi mielestäni kulttuurin vuoro. Kuten saimme Salon Seudun Sanomista lukea, panostus kulttuuriin on Salossa todella surkealla tasolla ja kuitenkin meillä on suuri joukko toimijoita, jotka niilläkin vähillä rahoilla ovat saaneet aikaan valtakunnankin tasolla tunnustetun kulttuuri-ilmapiirin ja kaupungissa käy paljon katsojia ja osallistujia ympäri maan.

Suunnitteluun tulisi ottaa mukaan salolaiset kulttuurintuottajat, niin että saadaan kattava näkemys kulttuurin tilasta nyt ja mitä tulevaisuudelta halutaan – ja mitä kaupunki on valmis panostamaan meidän jokaisen täällä asuvan hyväksi, puhumattakaan uusista asukkaista, tämä on tärkeä strateginen linjaus.

Marja Ruokonen, Vas

Miksi lähdit ehdokkaaksi?
 

Lähdin ehdokkaaksi varmaan samasta syystä kuin muutkin ehdokkaat – halu vaikuttaa asioihin ja hakea uusia ratkaisuja tähän nykyiseen menoon, mikä Suomessa on nyt menossa. Olen todella huolissani tästä kehityksestä, mikä nyt vallitsee.

Miksi valitsit Vasemmistoliiton?
 

Vasemmistoliitto on minulle luonnollinen valinta, en voisi kuvitella mitään muuta puoluetta. Olen voinut omalta osaltani saanut vaikuttaa asioihin ja tuoda näkemykseni esiin. Omat arvoni ovat tasapainossa niiden arvojen kanssa, joita puolue edustaa.
 

Kerro omasta poliittisesta kokemuksestasi
 

Mielestäni olen melko kokenut politiikko – Salon poliittisessa päätöksenteossa olen ollut mukana 80-luvun loppupuolelta alkaen. Ensin varavaltuutettuna, sitten valtuutettuna, tällä hetkellä toista kautta kaupunginhallituksessa. Olen matkan varrella ollut useissa lautakunnissa, nyt olen opetuslautakunnassa hallituksen edustajana ja jäsenenä henkilöstöjaostossa. Olen myös YT-elimen puheenjohtaja. Teen melko laajaa hyväntekeväisyystyötä, joka on antanut minulle henkilökohtaisesti paljon.

Mitä teet siviilissä?

Siviilissä toimin nyt henkilökohtaisena avustajana ja tuotan vielä jonkun verran kotipalvelua. Pienyrittäjänä toimiminen edellyttää sitkeyttä ja kekseliäisyyttäkin, että pystyy pysymään pinnalla ja saamaan palkkaa. Toiminimi minulla on ollut vuodesta 1989.

Olen yksineläjä – toisaalta hyvä ja toisaalta huono. Menoja on paljon ja harrastuksia, kun ei heiliä helluntaina, saa tehdä koko kesän mitä haluaa.

Ajatuksia vaaleista ja tavoitteista
 

Vaaleissa kysyn ihmisiltä, minkälaisen Suomen sinä haluat. Asuminen ja eläminen on kallista, sen vuoksi perusturvaa pitää parantaa. Eriarvoisuus ei saa enää lisääntyä ja köyhyyttä pitää vähentää ja työtä uudistaa. Luottamusta tulevaisuuteen pitää lisätä, Suomi on jakaantunut siten, että asuminen on toisella puolella maata on ylikallista ja toisella puolella asumisen edellytykset töiden vähyyden vuoksi on vaikeata, jos jo melkein mahdotonta. Eläkeläisten, nuorten ja lasten asiat ovat huonosti, on yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja leikkauksilla on saatu aikaan se, että rahat ei riitä vaikka olisi töissäkin tai saa eläkettä. Tämä on nyt muutettava. Ilmastonmuutos, meidän kaikkien asia, mutta asia on hoidettava niin, että varallisuus ei saa muodostua esteeksi. Vaarana on, että pientuloiset joutuvat maksumiehiksi ja se pitää estää. Koulutuksesta on leikattu niin paljon, että Suomen hieno koulutustaso on murentunut ja vaarantaa jo tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Itsensä työllistäjiä pitää tukea ja pienyrittäjiä. Ongelmia on varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa – subjektiivinen päivähoito-oikeus pitää palauttaa. Miten sosiaali- ja terveydenhuolto tullaan järjestämään, hallitus puhuu säästöistä ja asiantuntijat lisääntyvistä kustannuksista.

Listaa voisi jatkaa vielä vaikka kuinka paljon – verovälttely, harmaa talous jne. -, niin että työsarkaa kyllä riittää. Olen tavallisen ihmisen puolustaja, se on ensiarvoisen tärkeää, mutta myös koko Suomen kehittäminen niin sisä- kuin ulkopoliittisesti on meidän kaikkien asia.

Nämä jo edellä mainitut ja monet muut asiat eivät ole uskon asioita, niiden korjaamiseksi pitää tehdä lujasti töitä – olen siihen valmis.

Salon kaupunginvaltuusto 03.12.2018

Salon kaupunki on taas suurien ratkaisujen edessä tulevina vuosina. Olemme kärkihankkeissa isojen investointien tiellä ja ne edellyttävät vakaata taloutta sekä kaupungin itsensä että valtionkin puolelta.
Vaikka olemme nousseet 40 milj. euron kuopasta melkein kiitettävästi, hurraahuutoihin ei ole kuitenkaan aihetta.
Meillä tulee olemaan useita tilanteita, joissa joudumme laittamaan vastakkain rahan, palveluiden laadukkuuden, työllistämisen, asukasluvun laskemisen, lapset ja nuoret, kaupunki- ja mielikuvan uusimisen, joukkoliikenteen ja ilmaston suhteen – vain muutamia mainitakseni.
Miten valtionavut tulevat kehittymään, ja sote- ja maakuntauudistus ovat edelleen auki. Useat kaupungin kehittämishankkeet ovat nytkähtäneet eteenpäin, toivottavasti ne pysyvät hyvässä liikkeessä.
Tälle vuodelle osunut n. 10 milj. euron veromätky ei ollut mieluisa yllätys ja vaikka siitä selvitäänkin, tällaiset paukut antavat ainakin minulle valtion toiminnasta sellaisen kuvan, että kuntien hyvinvointia ja kehitystä ei tueta ja arvosteta oikealla tavalla.

Ensi vuoden talousarviossa on monia hyviä asioita, joista olen tyytyväinen. Mielestäni suunta asioiden yhdessä sopimisesta on hyvä ja tuottaa parhaiten tulosta pitkällä tähtäimellä.
Olen suurinpiirtein tyytyväinen henkilöstön osalta uusien virkojen perustamisissa.

Kuitenkin, kuten voimme erilaisista selvityksistä lukea, esim. perheet painiskelevat isojen ongelmien kanssa – lasten ja nuorten ongelmat ilmenevät monenlaisena pahoinvointina tässä ajassa. Ne ovat raskaampia, usein vaikeampia hoitaa. Meidän velvollisuus on tarttua tähänkin asiaan tehokkaasti niin, että tuemme ja järjestämme palveluja asioiden huomaamiseksi ja hoitamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Siksi tulen esittämään, että kohtaan ”Lasten ja nuorten palvelut” yhden psykologin lisää nimenomaan varhaiskasvatuksen henkilöstöön.

Ja kuten tiedämme, vanhusväestön kasvava joukko tuo tullessaan koko ajan palvelutarpeen lisäystä monessa eri muodossa – omaishoitajat ovat todella tärkeä kolmas sektori, heistä on pidettävä huolta.

Sosiaaliseen luototukseen esitetään pientä lisäystä, siitä olen erittäin iloinen.

Turvallinen ympäristö, aktiivinen yrittäjyys, hyvien palveluiden saatavuus ja luotettavuus, henkilöstön hyvä ja energinen osaaminen hyvän johtamisen kautta, oikeat investoinnit oikealla hetkellä, esim. koulut, antavat meille eväät selviytyä näistä haasteista parhaalla mahdollisella tavalla.

Salon kaupungin valtuusto 03.09.18

Yksi Vasemmistoliiton kärkihankkeista on juuri terveyskeskusmaksujen poistaminen ja niiden perinnästä luopuminen.
Ko. valtuustoaloitteessa mainitaan aivan oikein kaikki ne asiat ja perustelut, joilla terveyskeskusmaksut voitaisiin poistaa.

Salon Vasemmistoliiton valtuutetut ovat vuosien varrella esittäneet samaa asiaa muille puolueille talousarvioneuvotteluissa, mutta kuten tiedämme, yksimielisyyttä ei ole syntynyt. Olemme kuitenkin olleet mukana siinä, että palvelumaksujen nousua on saatu hillittyä, eivätkä ne ole niin korkeat kuin mitä valtioneuvoston ohjeistetut prosentit ovat.

Onneksi tässä salissa on muitakin puolueita, jotka ovat halunneet samaa asiaa.

Salon Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö on käsitellyt aloitetta ja tullut siihen tulokseen, että tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista asiaa saada positiiviseen päätökseen. Kokonaiskustannuksiltaan 3 milj. euron taso on liian iso, ja se aiheuttaisi varmasti muiden palvelumaksujen nousun, toimintojen supistamisia ja ehkä lakkautuksiakin. Korotuksia jo esitetään sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesityksessä. Siihen pystymme toivon mukaan vielä vaikuttamaan neuvotteluissa.

Viime viikkojen tiedot veromätkyistä, koulujen tulevista investoinneista, jotka joudutaan tekemään velkarahalla, Kiky-sopimuksesta tulevat miljoonamaksut ja monet muut haastavat tilanteet tulevat olemaan päättäjille vaikeita.
Kenenkään päättäjän päämäärä ei varmaankaan ole se, että esim. henkilöstöön kohdistuisi sellaisia paineita, joita lomautukset aiheuttivat muutama vuosi sitten.

Ajattelen niin, että vaikka puolueet valtakunnallisesti ajavat erinäisiä asioita ja ne luonnollisesti levittäytyvät myös kuntiin ja kaupunkeihin, niinkuin oikein onkin, mutta olosuhteet tulee myös huomioida, esim. missä taloudellisessa tilanteessa kunnissa tehdään työtä asukkaiden hyväksi eikä kaikkia tavoitteita ole mahdollista toteuttaa.

Suomen poliittiset puolueet kuvaavat toimintaansa mielellään vastuulliseksi.

Kuntapolitiikoilta ihan oikein vaaditaan tietysti vastuullisuutta niin kuin pitääkin. On myös muita vastuullisuuksia, kuten mm. virkavastuu. Eroavatko nämä vastuut toisistaan, mitä mieltä olette?

Yhteisymmärrys vastuullisuuden tärkeydestä herättää kuitenkin kysymyksiä.

Onko virkamies vastuussa siitä, että jos hän kertoo tiettyjä lukuja tietyistä asioista ja ne eivät kuitenkaan koskaan pääse maaliin vaikkapa tulopuolella, mitä vastuuta siitä pitäisi kantaa..tai jos esim. lautakunta tekee talousarvioon sellaisia esityksiä, jotka vastaavat totuutta, mutta virkamies korjaa luvut sellaisiksi, että päästään lähemmäksi raamia ja loppuvuodesta tehdään lisätalousarvio, moititaan lautakuntaa siitä, että ei ole ollut tarpeeksi tarkka, tarkastuslautakunta ottaa kantaa jne.

Entä puolueet – onko kaikkien puolueiden ideologisessa ytimessä yksi ja sama vastuullisuus..perustuuko se lukuihin, ihmisiin, arvoihin vai mihin.

Ainakin niiden kokemusten perusteella mitä minulla on, voin sanoa, että jos ei ole vallassa olevien puolueiden vastuupolitiikasta samaa mieltä, on väärässä.

Kun vastuullista politiikkaa korostetaan oman puolueen ideologian ytimenä, mennään kuitenkin askel edemmäs ja katsotaan, että vastuullisuus itsessään on jollain tavalla hyvä asia.

Eikö vastuullisuus liity myös toisista ihmisistä huolehtimiseen?

Todennäköisesti vastuullisesta politiikasta puhutaan mielellään siksi, että se herättää positiivisia mielikuvia ja on siksi mukavaa. Vaikka oikeastaan vasta teoissa se vastuullisuus tulee todeksi.

Haluan, että hallitukselle tehdään selvitys –

Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmästä, joka on tullut käyttöön 2017 toukokuussa.

Mitä kotihoidon tiimejä on tällä hetkellä toiminnassa ja missä niiden kotipaikat ovat.

Kuinka monta hoitajaa eri tiimeissä on – montako asiakasta/hoitaja.

Miten pitkiksi matkat muodostuvat, jos asiakkaan luona käydään 3 krt/päivä, voiko asiakas
saada varmaa hoitoa välimatkojen takia esim. lääkitykseen liittyen.

Mihin perustuu se, että esim. Ollikkalan tiimin kotipaikka on Halikossa – onko kaikilla autot kulkemiseen, kuinka nopeasti päästään paikan päälle, jos on tarvetta jne.

Mitä säästöjä tästä kaikesta on tullut, jos sitä on haettu tai mitä muuta etua.

Marja Ruokonen, Vas.

Haluan, että hallitukselle tehdään selvitys –

Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmästä, joka on tullut käyttöön 2017 toukokuussa.

Mitä kotihoidon tiimejä on tällä hetkellä toiminnassa ja missä niiden kotipaikat ovat.

Kuinka monta hoitajaa eri tiimeissä on – montako asiakasta/hoitaja.

Miten pitkiksi matkat muodostuvat, jos asiakkaan luona käydään 3 krt/päivä, voiko asiakas
saada varmaa hoitoa välimatkojen takia esim. lääkitykseen liittyen.

Mihin perustuu se, että esim. Ollikkalan tiimin kotipaikka on Halikossa – onko kaikilla autot kulkemiseen, kuinka nopeasti päästään paikan päälle, jos on tarvetta jne.

Mitä säästöjä tästä kaikesta on tullut, jos sitä on haettu tai mitä muuta etua.

Marja Ruokonen, Vas.

Esitän, että kaupunginhallitus antaa Vapaa-ajan sektorille tehtäväksi laatia suunnitelma kulttuurin määrärahojen tarkastelun niin, että tavoitteena olisi määrärahojen lisääminen vuoden 2019 talousarvioon.

Salossa olemme kahden viimeisen vuoden aikana lisänneet tuntuvasti urheiluun resurssia ja nyt olisi mielestäni kulttuurin vuoro. Kuten saimme Salon Seudun Sanomista lukea, panostus kulttuuriin on Salossa todella surkealla tasolla ja kuitenkin meillä on suuri joukko toimijoita, jotka niilläkin vähillä rahoilla ovat saaneet aikaan valtakunnankin tasolla tunnustetun kulttuuri-ilmapiirin ja kaupungissa käy paljon katsojia ja osallistujia ympäri maan.

Suunnitteluun tulisi ottaa mukaan salolaiset kulttuurintuottajat, niin että saadaan kattava näkemys kulttuurin tilasta nyt ja mitä tulevaisuudelta halutaan – ja mitä kaupunki on valmis panostamaan meidän jokaisen täällä asuvan hyväksi, puhumattakaan uusista asukkaista, tämä on tärkeä strateginen linjaus.

Marja Ruokonen, Vas