Suomen vanhustenhoito - lähes heitteillejättöä..
Tämän otsikon luin Uudesta Suomesta.
Näinä aamuina kun avaa sanomalehden tai risteilee somessa, melkein jokapäiväinen uutinen kertoo, että vanhukset tässä maassa voivat todella huonosti. Olisitko muutama vuosi sitten edes kuvitellut tällaisia otsikoita. Nyt ne ovat arkipäivää.
Miten tämä "kehitys" on päässyt tapahtumaan ja nopeasti?
Vastaus = LEIKKAUKSET.
Viimeistään nyt tulisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja alkaa kauhomaan takaisin päin. Tuskin kukaan voi enää kiistää tosiasiaa, että juuri leikkausten ja lyhytnäköisen politiikan ansioista ollaan nyt tässä tilanteessa.
Laitospaikat minimiin, vanhainkodin seinään kyltti "tehostetun palveluasumisen yksikkö", ja kotihoito etusijalle. Luettuna vaikuttaa ihan ymmärrettävältä ja jopa hyvältä. Mikäs sen mukavampaa - vanhus asuu mukavassa tehostetussa palvelutalossa.
Hän maksaa hoidosta, jota sitten ei enää olekaan, ei ainakaan niin kuin luvattiin. Vaippoja ei vaihdeta, ne ovat kuulemma nykyään niin tehokkaita, että pärjää pitkään samalla. Hoitaja piipahtaa silloin tällöin, mutta ei jouda juttelemaan, viemään ulos, puhumattakaan että huomaisi vanhuksen kunnon heikkenemisen tai masennuksen.
Mikäs sen mukavampaa - vanhus asuu omassa kodissa.
Hän maksaa kotipalvelusta, hoitaja käy, mutta n. 7 min. kerrallaan, ruoka tulee suurkeittiöstä, syöt pahvitötteröstä, harvoin sitä kukaan laittaa lautaselle. Lääkkeitä menee paljon, rahaa ei helposti jää mihinkään muuhun, mutta ollaanko sitä edes menossa mihinkään. Lehteä ei nää lukea, ulos ei pääse.
Tänään kuulin radiosta turkulaisen geriatrian erikoislääkärin kertovan, että hyvin monet vanhukset eivät vuosikausiin ole päässeet ulos muuta kuin tullessaan lääkäriin.
Tämä tilanne on seurausta siitä, että hallitus sorvasi vanhuspalvelulain, otti suunnan siihen, että laitokset ajetaan alas, kotihoito etusijalle, mutta ei antanutkaan siihen resursseja. Kunnat ottivat heti asian ajaaksensa ja nyt ollaan tässä.
Mistään suunnitelmallisuudesta tai tulevaisuuden kartoittamisesta ei puhettakaan, jääräpäisesti tämä leikkaus toteutettiin ilman, että olisi arvioita siitä mitä tästä kaikesta seuraa. Tulevaisuudessa toivottavasti voikin olla niin, että vanhukset ovat terveempiä ja hyväkuntoisempia, jos esim. ennaltaehkäisyyn satsataan. Mutta tämän päivän tilanteisiin ja kehitykseen meidän pitää nyt saada muutos. Monen omaisen mielestä kotihoitopainotus menee liian pitkälle eikä ympärivuorokautiseen hoitoon pääse vaikka syytä olisi. En ole asiasta eri mieltä.
Omaiset ja omaishoitajat tekevät varmasti parhaansa. Mutta tosiasia on, että tämän päivän vanhukset ovat monisairaita, muistamattomia, kärsivät turvattomuudesta ja  yksinäisyydestä. Ei voi olla selviö, että vanhuksista "parempikuntoinen" on muisti- ja monisairaan omaishoitaja.
Arvio vanhuksen kunnosta pitää olla realistinen ja tukeutua tosiasioihin. On oltava varmuus siitä, että kotihoito on se oikea vaihtoehto. Tämä sama pätee palveluasumiseen. Henkilökuntaa on oltava riittävästi. Veroparatiiseihin rahansa siirtävät terveyspalveluja tuottavat yhtiöt on lailla sidottava maakirjanpitoon, että verot jäävät tänne ja voitot tuottavat myös tarpeeksi työpaikkoja sinne missä niitä tarvitaan ja mitä lait edellyttävät

Kaupunginhallituksen tuloskortissa on printattuna tämmöstä, että...
Strateginen tavoite..keskeiset keinot..kaupungin elinvoiman vahvistus, työllisyys paranee, ja väestökehitys kääntyy positiiviseksi..Mittarit, arviointi, ja tavoitetaso 2015/vastuutaso - Jokainen on elinkeinoasiamies -ajattelutavan lanseeraaminen. Eli elinkeinoasiamies on siis mittareissa..
No lanseerataan, lanseerataan, sano Uuno Turhapuro. Eiku tekemään.
Voi olla, että ne tuhannet työttömät Salossa eivät ole niitä elinkeinoasiamiehiä. Voi olla että niitä eivät ole ne tuhannet ikäihmiset, jotka ovat yksin kotona, vaikkakin kotipalvelu käy sen seitsemän minuuttia päivässä tai parikin, kattelemassa miten menee.. Voi olla, että vammaiset tai mielenterveyskuntoutujat tai omaishoitajat eivät koekaan olevansa elinkeinoasiamiehiä tai -naisia.
Ei oikeasti tiedä, että pitäskö itkeä, vai nauraa..itse olen saanut sen käsityksen kaupungin saneerauksista ja organisaation uudistamisesta, että nyt ollaan oikealla tiellä. On lomautettu ja lomautettu ja kaikki ovat huomanneet, että sillä ei jatkumoa. Ollaan säästetty, työntekijät ovat olleet pakkolomalle ja omalla lomalla. Mutta ei tätä nyt enää voi jatkaa.
Kaupunki on meitä varten ja sen tehtävä on tuottaa ne palvelut mitä me tarvitsemme. Minkä takia muuten maksaisimme veroja.
Mitäs vielä sopeutettais? Totuus on, että henkilökuntaa ei voi enää vähentää, sieltä on jo otettu tarpeeksi. Itsellänikin oli se luulo, että siellä on ilmaa, mutta kun otin selvää asioista, huomasin, että olin väärässä.
No nyt kaupungin leiditroikka on pohtinut, että pikapikaa on tehtävä sopeuttamisohjelma. Pohtia..se on hieno sana. Sen kuulee kokouksissakin aika usein, mutta kun se ei takaa mitään. Sopeutetaanko niin, että lopetetaan kaikki loput koulut, jos vähänkin on mahdollisuus ja vaikka ei olisikaan.Se säästö on niin pieni, että en näe siinä mitään järkeä. Useat vanhusten hoitoon tarkoitetut laitokset on jo lakkautettu, kotihoito on minimissä, henkilökuntaa ei ole tarkoitus lisätä, vaikka tänä vuonna tilastojen mukaan vanhuksia on Salossa 5651, ja vuonna 2040 10 997 henkilöä. Niin mitä sitten olisi vielä sopeutettava..
Niin, meinasin unohtaa, että onhan meillä vielä kirjastot, ja uimahalli ja Veturitalli ja mitä niitä nyt on..ja sit vois yhdistää kaikki päiväkodit johonkin halliin, niitä tyhjiä on täällä paljon. Jees.
On se hienoa lukea lehdestä mitä mieltä asioista ollaan, mutta tosiasioiden tunnustaminen olis kyllä hyvä asia ja puhua asioista oikealla tasolla ja rehellisesti eikä kirjoitella asioista niin ettei siitä vanha Erkkikään saa selvää, että mitä oikein tarkoittaa.
Minulle on tullut nyt selväksi, että kaupunkia johtaa porukka, joka aika niukasti jakaa tietoa muille ryhmille. Jos jotain kysyy tai kyseenalaistaa, saa vain säälivän katseen tai hämmentyneen olon. Pitäiskö sit kuitenkin ajatella, että jokainen on oman elämänsä elinkeinoasiamies..kun tässä jokapäiväisessä elämässä on niin paljon miettimistä. Että miten tästä päivästä taas selvitään. Se voi olla vaikea yhtälö, meillä kaikilla kun ei ole riihikuivaa laittaa esim. omaistansa yksityiseen palvelutaloon tai elinkeinoasiamiehenä hoitaa itselleen olematon työpaikka.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajistoa on nyt koulutettu ja tuloksistakin olemme jo saaneet nauttia. Oli talousarvion selkokielelle kääntämistilaisuus, siellä olikin siinä 30 osallistujaa, suurin osa meistä oli kylläkin virka- ja luottamusmiehiä ja kymmenkunta vakituista tilaisuuksissa kiertäjää. Sitten oli tutustuminen kaupungin kalleimpaan palvelutaloon ja mukava päivä vissiin sielläkin. Seuraavaksi on kuulemma Kimarakierros. Ei tiedä, mitä vielä tulevaisuudessa keksivät, senverran mukavaa tuntuu olevan.
Oikeat koitokset ovatkin vielä edessä, raportoidaan niistä sitten myöhemmin.

Edelliset vaalit olivat eurovaalit. Alhainen äänestysprosentti kieli siitä, että kansalaiset kokevat Euroopan Unionin melko kaukaiseksi ja että ei niihin asioihin joita siellä käsitellään, voi mitenkään vaikuttaa. Itsekin, silloin kun liittymisestä äänestettiin, äänestin vastaan. Perusteena olivat monet asiat, mutta yksi oli Helsingin Sanomien silloinen juttu naisten asemasta - miten EU tulisi vaikuttamaan naisen asemaan. Artikkelissa kerrottiin, että työt naisvaltaisilla aloilla - palvelut, kaupat ja monet muut alat - palkkaavat vain pätkätöihin työtätekeviä. Eläkkeet jäävät siten alhaisiksi ja kun perinteiset ydinperheet eivät enää huolehdi vanhemmistaan, kuka sitten on valmis ottamaan vastuun näistä ihmisistä.
Pätkätyöt ovat nyt oikeata todellisuutta Suomessa. Työn vastaanottaminen on tehty vaikeaksi, on toisaalta pakko ottaa vastaan melkein mitä tahansa, jos olet tarpeeksi kauan roikkunut rakenteissa, joskin vastoin omaa tahtoasi. Kaikki ihmiset eivät vaan sovellu tai pysty tekemään kaikkea, vaikka siitä saa 9 € ylimääräistä päivässä. Ajatella.

Olemme kuitenkin mukana tässä Euroopan prosessissa, ja menneitä on turha ajatella.
Nyt meillä on mahdollisuus uuden parlamentin avulla saada toiminta ja ajattelu uuteen suuntaan. Juuri nyt meillä on mahdollisuus saada EU-politiikka aidosti muuttumaan. Vastavalitut parlamentaarikot ovat varmasti valmiita tekemään kaiken mahdollisen paremman Euroopan puolesta.
Koko maailmaa koskeva talouskriisi merkitsee työttömyyttä ja köyhyyttä sadoille miljoonille ihmisille ympäri maailman. Heikommassa asemassa olevat ihmiset tulevat kärsimään eniten. Ollaanko lähellä katastrofia, voisiko tämä olla kuitenkin myös mahdollisuus? Tietenkin uudessa EU-parlamentissa enemmistön tulisi olla sosiaalisemman Euroopan puolesta. Vaalitulokset kertoivat puolestaan, mutta jos olemme aktiivisia ja yhteydessä omiin edustajiimme - muutos voi olla mahdollinen.
Kirjoitteli - ikuinen optimisti

Onneksi olkoon suomalaiset!

Eduskunnan täysistunto hylkäsi valiokunnan torjuman kannan ja päätti äänin 105-92 ottaa käsittelyn pohjaksi kansalaisaloitteen mukaisen lakiesityksen. Kun lakivaliokunnan torjuva kanta ei mennyt läpi, asia siirtyy suureen valiokuntaan ja lopullinen äänestys voi olla ensi viikolla.

Äänestyksessä oli sellainenkin erikoinen piirre, että voimakkaasti mielipiteitä jakanut kansalaisaloite sai suuremman kannatuksen kuin hallitus luottamusäänestyksessä..

Ei voi kuin ihmetellä niiden edustajien ajatusmallia, nimittäin niiden 92 henkilön. Asiassa on kyseessä suuret periaatteelliset arvot, joista kansalaiset haluavat juuri tänä päivänä keskustella. Arvot yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Arvot lasten oikeuksista ja lasten eduista. Tälläkin hetkellä sateenkaariperheissä asuu tuhansia lapsia. Tällä lakiesityksellä parannetaan lasten asemaa.

Kansalaisaloite, joka on ensimmäisenä saanut taakseen eduskunnan enemmistön.

Politiikot on siis haastettu kansalaisten toimesta. Mielestäni tämä on selvä signaali päättäjille eduskuntaan siitä, että kansa on kyllästynyt potitiikkojen kykyyn tehdä päätöksiä. Hallitukset eivät tämän vaalikauden aikana ole kyenneet taktisista syistä johtuen tekemään lakiesitystä avioliittolain muuttamisesta. Muita budjettikikkailuja on harrastettu paljon ja sotenkin onnistuminen vaikuttaa melko epävarmalta, jos rehellisesti ajatellaan ikäihmisiä, lapsia, nuoria, kaikkia niitä jotka tarvitsevat esim. sosiaalipuolen palveluja.

Tässä riemun tuoksinassa jäi varmaan monelta huomaamatta, että samana päivänä leikattiin n. 8% lapsilisiä.

Ensi kevään eduskuntavaalit lähestyvät niin nopeaan tahtiin, että tuntuu kuin viikot huristaisivat kovempaa vauhtia tavallisesti.

Kun minua pyydettiin ehdokkaaksi vaaleihin, tuntui, että aikaa on vielä vaikka kuinka, että ei mitään kiirettä, nehän ovat vasta ensi vuonna. Hyvin tässä vielä ehtii suunnittelemaan ja ajattelemaan kaikkia kuvioita. No, ensi vuosi on just ovella, että ei ku tekemään..

Tekemisen vauhtiin ja olemukseen vaikuttaa tietenkin jokaisen ehdokkaan tukiryhmä, ja sen olen tänään perustanut ja ei voi muuta sanoa, että hieno ryhmä se onkin. Tämä sunnuntai oli ilmeisesti aika vaikea aikataulullisesti, mutta onneksi monet ottivat yhteyttä, vaikka eivät päässeet meille paikan päälle. Mutta hyvin saatiin tälläkin porukalla asioita reeraan, tuli hyviä ideoita, henki oli innostunut ja tuli oikeasti se olo, että ollaan yhdessä vahvoja.

Vaalityö on aina haasteellista, oli sitten mitkä vaalit tahansa. Itselläni ei ole kokemusta kuin kunnallisvaaleista, mutta jonkunlainen aavistus kuitenkin on olemassa eduskuntavaalikuviosta. Vuosien ajan eduskuntavaalikampanjoita seuranneena pystyy kyllä muodostamaan tuntuman siihen, miten itsekukin esim. Salon seudulla tulee kampanjaansa käymään. Ja ylöspanosta on helppo nähdä, kuinka paljon euroja on liikkeellä.

Meikäläisellä ei niitä euroja tietenkään paljon ole, mutta ei kaikki voi olla rahasta kiinni. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanoo Siirakki. Tämän päivän tukiryhmän kokous antoi kyllä uskon siihen, että pienelläkin budjetilla saadaan laatua aikaan. Ja aina on niitäkin juttuja, jotka eivät maksa mitään, vaativat ehkä enemmän tekemistä, mutta me olemme tottuneet siihen.

Joskus edellisten vaalien aikaan olen mietiskellyt sitä, että kuinka paljon ehdokas on itse valmis pistämään likoon ihan omaa rahaa. Kuinka paljon sitä edustajan paikkaa haluaa vai haluaako hinnalla millä hyvänsä..on se aika kallis työpaikka, jos siitä joutuu maksamaan kymmeniä tuhansia. Tai kun sinne ei kuitenkaan kaikki pääse, jääkö jopa velkaa tuleville vuosille maksettavaksi. No, onneksi minulla ei ole omaa rahaa ollenkaan, että on henkilökohtaisesti tää asia kunnossa.

Joka tapauksessa, olen tyytyväinen tähänastiseen vaalitouhuun ja hienoon tukiryhmääni! Kiitän jo etukäteen teitä kaikkia siitä vielä tekemättömästä työstä, joka meitä odottaa. Mielenkiintoa ei varmasti tule puuttumaan!

Ps. Tukiryhmään voi liittyä ihan milloin vaan, että otas yhteyttä!

Marja